pali len pi sitelen sitelen pi nimi ku suli
sitelen sitelen anu sitelen suwi li sitelen pi toki pona. ona li sama lukin e sitelen Majan; mama pi sitelen sitelen li wile e ni. tenpo pini la sitelen sitelen li jo e nimi pu taso… taso tenpo ni la ona li jo e mute. tenpo pini lili la mama pi toki pona li pana e lipu ku. lipu ku li jo e nimi sin. tan ni la mi en kulupu pi sitelen sitelen taso li lon ilo Telekan (Telegram) li alasa pali e sitelen pi nimi ku suli. mi en ona li pali mute la mi pini. sitelen ni li lon ni:
mi pana e sona ni: sitelen ni li kama tan ma seme? tan seme la sitelen ni li sama lukin ni? mi pana sona e sona pi sitelen ni ale.
mi open kepeken leko[1]. leko li sin ala, li kama tan pana nanpa wan. mi pali e pana nanpa wan. leko nanpa wan li sama lukin, taso ona li jo ala e palisa lon palisa. palisa lon palisa li jo e kon pi kalama “e.” mi pali e leko sama ni tan ni: mi la leko li kiwen li sike ala. mi pali e poka. mi toki insa e ni: sitelen leko li sama lukin e leko.
nimi monsuta[2] li ike pali. mi toki tawa mi e ni: monsuta li sama lukin seme? tenpo wan la mi pali e sinpin monsuta. taso ona li jo ala e kon lon… mi en ona li lukin e sitelen pi nimi ante pi kalama ante. monsuta li sama e ike e a. monsuta li kalama “mon” li kalama “su” li “ta.” ona li alasa wan e nimi ni e kalama ni. jan Saki li pali e ni tan nimi monsuta:
sina ken lukin e ni: jan Saki li kepeken e sitelen pi kalama lili pi nimi sama. ona li lon poka lipu. jan Saki li pana e ni tawa kulupu pi sitelen sitelen taso., ona li pona tawa mi ale.
mi pali e misikeke[3] nanpa wan. ona li lukin sama ni:
mi kepeken e sitelen pi ilo pona tan ni. ona li pona. taso, ona li ken pona mute. jan Pensa li pana e sitelen ni tawa kulupu:
kasi li lon monsi palisa li lon monsi poki ko. ijo ni li kepeken pali e misikeke. ijo ni li pona tawa mi ale. mi en ona li pali e mute tan ni. jan Josan li wile e poki lon sitelen misikeke. kulupu li ante e sitelen ni. kulupu li ante e lon pi kasi e poki. tenpo ni la, ona li sama lukin e sitelen misikeke pi tenpo ni. mi pilin pona tan ona.
mi pali e jasima[4] nanpa wan la ona li awen mute. ona li ni:
taso ona li jo ala e ijo mute. tawa mi la ona li sama ala e sitelen ante. mi sona e ni: mi wile e ijo jasima. tenpo ante la mi ante e ni., mi kama pali e jasima pi tenpo ni. tenpo sin la ona li ike tawa jan Josan. taso la sitelen li kama pona tawa ona.
soko[5] li pona mute tawa ale. mi pali sin. ona li pona tawa kulupu. soko ni li sama e soko nanpa wan. ona li sama lukin e soko.
meso[6] kin li ike. meso li sama lukin e seme? jan ala li sona. tenpo wan la mi pali e ni:
kon ona li ni: sewi ona en anpa ona li pimeja. meso ona li walo. suli ona li kipisi walo. taso, ona li sama lukin e sitelen uta:
tan ni la ona li ike. mi ale li wile e ijo ante. mi alasa pali e meso ante. taso mi wile ala e ona. jan Josan li pali kin. jan Saki li pali e lipu tan sitelen meso. ona li ni:
ona li kepeken e sitelen tan mi tan jan Josan. ona li pali e meso pi tenpo ni. jan Josan li weka e noka wan li ante e oko.
epiku[7] li epiku mute. taso, kama jo sitelen li ike. mi open kepeken ni:
ni li pona lili. taso ona li ken pona mute. mi en ona li wile kepeken e sitelen pi nimi pona, pi nimi wawa, pi kalama lili. tan ni la mi pali e lipu ni:
tenpo pini la ni li pona mute. ona li kepeken e ni tan pali e epiku pi tenpo ni. jan Saki li wile e nimi wawa. jan Pensa li wile e nimi pona e sitelen pi kalama “k”. tan ni la, jan Saki en jan Pensa li pali e sitelen:
tenpo poka la sitelen li ante tawa sitelen ni.
kokosila[8] kin li ike. tenpo wan la mi pali e sitelen akesi. taso, akesi li ike tawa ona. akesi li sama mute., sitelen sitelen li sama ala. mi en ona li wile kepeken e nimi toki e nimi ike e kalama lili. ona li sama e sitelen sitelen ante. kepeken toki kepeken kalama lili la, mi pali e kokosila sin. ona li nasa ike. tenpo sinpin la jan Saki li pali e lipu kokosila (sina ken lukin e kokosila mi pi nanpa tu. ona li lon sewi):
kokosila pi tenpo ni li lon ni.
lanpan[9] li musi. mi open kepeken sitelen mi:
sitelen lanpan ni li pona tawa ona., taso mi en ona li ken pona e sitelen. jan Josan li sona e sitelen pi sitelen Majan. sitelen ni li jo e kon lanpan. ona li ni:
jan Josan li sona e sitelen pi toki Mikoma. ona li jo e kon lanpan li lon ni.
kepeken sitelen ni la, jan Saki li pali e lipu. taso, mi en ona li pilin pi pona ala tan ni. jan Pensa li pali e lipu sama sitelen San. ni li open nasin e mi e ona. tenpo ni la mi en ona li kepeken e luka mute. tenpo poka la jan Saki li pali:
ni li lon!
nimi n[10] li sama nimi a. tan ni la, mi en ona li alasa pali e sitelen n sama sitelen a. sitelen a li pali kepeken sitelen pi kalama a. sitelen pi kalama a li ante lili. mi en ona li lanpan e sitelen pi kalama n li ante lili e ona. mi namako e linja pi sitelen a tawa sitelen n. nasin ni la mi en ona li pali e sitelen n.
kijetesantakalu[11] li sin ala mute. ona li kama lon tenpo monsi pi sitelen sitelen ante. jan Pensa li pali e ni:
ona li sewi ala. tan ni la, palisa jelo Natan li pali e ni:
tenpo poka la, jan Saki li pali e sitelen. sitelen ni li sama lukin e sitelen soweli. ona li pali e kijetesantakalu ni kin:
mi en ona li anu[12] e kijetesantakalu nanpa wan. mi ante ala e sitelen.
ni li pali len pi sitelen sitelen sin. mi wile pana sona tawa jan ale. mi pilin pona mute tan sitelen sitelen ni., mi wile e ni: sina kin li pilin pona.
"leko" li kiwen ↩︎
"monsuta" li ijo ni: ona li pana e pilin ike ↩︎
"misikeke" li moku tawa pona sijelo ↩︎
suno li tawa pi nasin ante kepeken "jasima" ↩︎
"soko" li soweli anpa ↩︎
"meso" li pona ala, li ike ala, li lon insa pi ona tu. ↩︎
"epiku" li "pona mute a" ↩︎
sina "kokosila" la, sina toki ala e toki pona, taso toki pona li pona tawa kulupu ni ↩︎
"lanpan" li "kama jo kekepen wawa" ↩︎
"n" li sama "a" ↩︎
kijetesantakalu li soweli pona ↩︎
jan li toki e wile tawa ijo wan tan ijo tu la ona li anu e ijo ↩︎




















