Kacupa

jan jan Alonola tenpo 2025-04-01 lipu nanpa kokosila sona sona

Kacupa dolantan globa dur max kom 200 mega nyan. Ete le tonsonzay ton dinosor, ji fe kompara fe sonzay de kacupa, insan sonzay sol dur pelakeya. Sim, kacupa pia jiwa daymo lungo fe kompara fe insan Jonathan, kacupa fe jongu Aldabrachelys Gigantea, laoje 192 nyan. Hint mena ki te sen maxim lao geo-hewan hu da nun jiwa in globa.

Hay multi jongu fe sui- ji geo-kacupa: daju 300 to. Etesu biologili famil name Testudines. Fe hin famil, maxim day kacupa sen Dermochelys coriacea. Ete lungoje dua metro, ji maxim day Dermochelys coriacea lungoje 3.05 metro. Opos, hay Chersobius signatus. Te sen daymo lil kacupa of Namibi. Mankacupa lungoje sol 6-8 cm, ji femkacupa abil na lungoje 10 cm, daymo kaway!

Sili, mi sen (kof kof) hare kacupa Chelonoidis carbonarius. To sen pimpan kacupa in Sudeamerika har banmo roso harxaf. Ete sen meli yen mas ete xucyo multi kungan ji multi jawgu. Jongu Chelonoidis, Testudo graeca ji Testudo horsfieldii sen pimpan ogar-hewan, ji relativomo asan na jawgu oto. Hay ban kacupa har maxmo espesyal sifa hu da max inhatari. Misu kacupa mimbay sen espesyal fol mi.

Sadafa de kacupa sen daymo solunpul ji adatedo. Jongu Malacochersus tornieri (tawakeke- or daraki-kacupa) sen daymo pangu kom tawa-keke. Tesu sadafa sen pangu cel na nasibu intre petra. Opos, kacupa Astrochelys radiata (radyapul kacupa) hare daymo gao kube har radyapul motif. Kacupa no abil na ofgi sesu sadafa. To sen espesyal estrutur/organo hu da linku tesu osto. Sadafa monhare ruke-sadafa ji fubu-sadafa. Oto abil na ganci lamese. Misu kacupa suki na begaru ner fe dumbu. Finili, jongu Terrapene carolina abil na klosi sesu sadafa.

Umumi, kacupa no sen daymo sosyal hewan. Ete abil na tahamul alo kacupa fe maxori watu; mas ete no hare he ban famil-estrutur. Ban kacupa sen daymo sosyal, pia ton insan! Xohrapul misal sen Odis, un kacupa Terrapene carolina, hu da filya na oko oko de insan dur na posjui yamxey!

Daymo xohrapul kacupa, hu da sen seba de misu makale ji de misu lubi fe kacupa, sen daydaykacupa in isula Galapagos: Chelonoidis niger. Te hare ma kom 12 infrajongu. Ironipul, in total daygeo Sudeamerika, hay sol tiga (3) jongu fe kacupa. Charles Darwin su daoya cel isula Galapagos ji su okoya fe daydaykacupa de isula Galapagos le tongibe tas sesu teori fe evolu.

Xukra Kacupa!